Saturday, March 31, 2018

Aihepiirin verkkokaupoista ja varusteiden shoppailusta

Silloin tällöin jokaisella retkeilijällä tulee tarve tehdä uusia varustehankintoja syystä tai toisesta ja silloin useimmiten käymme läpi itsellemme tuttuja retkeilytarvikekauppojen sivustoja. Tässä blogipostauksessa paljastan oman listani ja mainitsen ohessa muutamalla sanalla mitä sanottavaa minulla kyseisestä kaupasta on. Aivan jokaisesta näistä en ole itse tilannut tavaraa, mutta jostakin syystä ne ovat kuitenkin päätyneet omalle listalleni - pääasiassa hyvän tuotevalikoiman ansiosta. Listalleni verkkokauppoja on myös päätynyt mm. esimerkillisen hyvän asiakaspalvelun, hyvien tarjousten tai alhaisten normaalihintojen ansiosta.

Muutamia sivustoja on jäänyt vuosien varrella omalta listaltani pois syystä tai toisesta. Joko epäluotettavan toimituksen ja/tai asiakaspalvelun vuoksi tai vaikkapa kaventuneesta tuotevalikoimasta.

Ja miksikö teen tällaisen blogipostauksen? No, tapaamme usein kangistua omiin rutiineihimme ja ajattelin, että tästä voisi joku saada muutamia vinkkejä omalle jo rutinoituneelle listalleen tarkistettavaksi silloin, kun ilmenee tarvetta uusille varustehankinnoille. Lista ei kuitenkaan ole minkäänlaisessa järjestyksessä. Mutta nyt itse asiaan!

XXL


Tämä ketju lienee tuttu jo kaikille. XXL:ssä on säännöllisesti voimassa pienempiä tarjouksia ja toisinaan isompiakin. Hinnat ovat ilman tarjouksiakin jo mukavan alhaiset. Koska asuinpaikkakunnallani, Tampereella, on parikin XXL:n myymälää, on tämän liikkeen palvelut itselleni tiuhassa käytössä niin verkkokaupan puolella, kuin fyysisessä myymälässäkin asioinnin puolesta. Kohtuullisen hyvän siivun omista varusteistani olenkin siis ostanut XXL:stä.

Hyvä retkeilyvarustevalikoima. Eritoten vaelluskengät, teltat, rinkat, makuupussit, makuualustat ja retkeilytarvikkeet ovat edustettuna mukavan laajahkolla repertuaarilla.



Varusteleka


Tämäkään tuttavuus ei varmasti syväluotaavampaa esittelyä kaipaa. Täältä on tullut osteltua kaikenlaista, mutta nykyään päädyn yleensä Varustelekan sivuille, kun on tarvetta päivittää vaatetuspuolta. Kiistatta paras asiakaspalvelu, johon olen ikinä missään törmännyt. Vaikka takuuaika tai palautukseen oikeuttava päivänmäärä on jo mennyt, kannattaa silti ottaa yhteyttä asiakaspalveluun ja katsoa onnistuuko palautus. Maailma olisi paljon parempi paikka, jos yritykset olisivat näin reiluja ja rehtejä, kuin Varusteleka!



Bergfreunde


Muistaakseni saksalainen verkkokauppa, joka sittemmin avasi omat sivut myös suomenkielisenä. Kohtuullisen hyvä valikoima retkeilyvarusteita, silloin tällöin hyviä tarjouksia ja ainakin oman kokemuksen mukaan nopea toimitus.



Partioaitta


Hyvä valikoima, mutta hinnoissa ikävän usein aivan liikaa ilmaa. Toisinaan kuitenkin yllättävänkin hyviä tarjouksia. Asiantunteva henkilökunta ainakin Tampereen myymälässä. Erillinen maininta hyvistä ohjeista ja vinkeistä, joita Partioaitan sivuilta löytyy niin vaelluskenkien valintaan ja huoltoon liittyen, kuin vaikkapa eri materiaaleihin liittyen.



Scandinavian Outdoor


Koen Scandinavian Outdoorin hyvin samankaltaiseksi kuin Partioaitan. Hyvä valikoima, hinnat usein suhteellisen korkeat, mutta täältäkin löytyy joskus yllättävän hyviä tarjouksia. Samat sanat myös henkilökunnan asiantuntevuudesta (jälleen kerran Tampereen myymälän kokemuksiini perustuen).



Varuste.net


Hyvä valikoima laadukkaita tuotemerkkejä. Toisinaan hyviä tarjouksia. Täältä ei kuitenkaan ole koskaan tullut mitään itse tilattua, vaikka muutaman kerran lähellä on käynyt tilausvahvistukseen siirtyminen.



Motonet


Täältä en varsinaisia retkeilyvarusteitani etsi, mutta tarvikkeita kylläkin. Pientä sälää, kuten rasioita yms. Pääasiassa kuitenkin minulle se liike, jossa teen kalastustarvikehankintani. Erittäin hyvä valikoima vapoja, keloja, vieheitä, siimoja, mitä vaan - you name it! Toisinaan todella hyviä tarjouksia. Ikävä kyllä sivusto on auttomattomasti vanhentunut, joten suosin Motonetin kanssa fyysisessä myymälässä asiointia.



Hong Kong


Honkkarin kohdalle sopii Motonetin kuvaus muutoin, paitsi että valikoima ei ole läheskään niin laaja. Tsekkaamisen arvoinen kuitenkin, koska joitakin eriävyyksia ketjujen tuotevalikoimista löytyy, jotka ovat saaneet muutaman kerran minut tekemään hankintojani täältä. Honkkaristakin voi bongata toisinaan hyviä tarjouksia, joten pitäkäähän silmällä tätäkin.



Prisma


Häh? Siis perusmarketti? Kyllä todellakin! No okei, Prismojen myymälöillä on eroja, verkkosivut eivät näytä koko valikoimaa, ovat käytettävyydeltään melko kehnot, mutta Tampereen Kalevan Prismassa on laaja valikoima eritoten rinkkoja, makuualustoja ja makuupusseja. Kyseisessä myymälässä on myös retkeilyosastolla asiantuntevia myyjiä ja liikkeistä voi bongata joskus todella hyviä tarjouksia. Esimerkkinä Therm-a-restin makuupussi (Saros), jonka oikea hinta oli 200e ja myytiin -75% alennuksella. Eihän sitä voinut olla ostamatta.

Vielä kun saisivat verkkosivunsa uudistettua toimivaksi ja loogiseksi paketiksi. Toistaiseksi Prisman sivuilla tulee käytyä tosiaankin enemmän turhautumassa, mutta Kalevan myymälässä turhautuminen loistaa poissaolollaan. Ei niin pahaa, ettei siis jotain hyvääkin!



Verkkokauppa.com


Joitakin vuosia sitten Verkkokauppa.com laajensi valikoimansa ulottumaan myös retkeilyvarusteisiin ja kaupan valikoimasta löytyykin yllättävän hyvä repertuaari Jack Wolfskinia, Hannahia, Therm-a-restia, MSR:ää, Savottaa, Black Diamondia ja muuta. Eli siis makuualustoja, makuupusseja, rinkkoja, telttoja, kävelysauvoja ja kaikenlaista. Tsekkaamisen arvoinen tarjonta varustehankintoja suunnitellessa.



Retkitukku


Täältä ei ole itse tullut mitään toistaiseksi tilattua, mutta muutamaan kertaan tiettyä tuotetta etsiessäni tuote on sattunut löytymään tältä sivulta, jonka jälkeen sivusto on jäänyt henkilökohtaiselle listalleni, vaikka lopulta olenkin löytänyt saman tuotteen muualta halvemmalla. Ei mikään huikea valikoima, mutta ihan hyviä brändejä tarjolla ja muistaakseni pari kertaa on tullut bongattua varsin hyviäkin tarjouksia tuotteista, joita ei sillä hetkellä kuitenkaan ole itselläni ole ollut tarvetta päivittää uuteen.



Eräkellari


Täältä voi tehdä erittäin hyviä tarjouslöytöjä tekstiili- ja jalkinepuolelta. Hyvänä esimerkkinä, sain Eräkellarista Meindl Dovre Extreme Wide GTX:t hitusen alle 200 euron hintaan, kun esimerkiksi Scandinavian Outdoorissa niiden normaalihinta 319 euroa. Pistäkäähän siis tämäkin sivusto korvan taakse odottamaan!



Clas Ohlson


Clas Ohlsonilta en etsi rinkkoja, telttoja, makuualustoja tai muuta vastaavaa. Niiden hankintaa en tuolla valikoimalla tästä liikkeestä edes harkitsisi. Sen sijaan täältä voi tehdä hyviä löytöjä, kun etsii esimerkiksi säilytysrasioita ja muuta pientä sälää, joille löytyy oma tarpeensa retkeilyssä.



Tokmanni


Tokmannin suhteen pätee sama kuvaus, kuin tuossa Clas Ohlsonin kohdalla, joskin Tokmannilta voi myös löytää toisinaan kohtuullisia tarjouksia esimerkiksi vieheiden suhteen, vaikkakaan viehevalikoima ei ole kovinkaan laaja. Ikävä kyllä sivusto ei näytä läheskään kaikkea valikoimaa, joten yleensä tulee käytyä tarkistamassa tilanne suoraan myymälässä. Se ei nykyään ole kovin hankalaakaan, kun Tokmanneja tuntuu ilmaantuvan joka kulmaan, kuin sieniä sateella.



Trekkinn


Espanjalainen verkkokauppa, jolta löytyy suomenkielinen sivusto. Laaja valikoima telttoja, rinkkoja, makuupusseja ja muuta. Paljon hyviä brändejä. Sellaisiakin, joita suomalaisilta saiteilta harvemmin löytää. Brändeistä mainittakoon esimerkiksi The North Face, Arc'teryx, Black Diamond, Millet, Osprey, Bergans, Berghaus ja MSR.

Sivustolta löytyy kohtuullisen usein tarjouksia ja toisinaan yllättävän roimalla prosentilla. Ainoa miinus tulee toimituksen hitaudesta, eli mikäli reissuusi on aikaa vain suunnilleen viikko, niin ei kannata luottaa, että tästä liikkeestä saisit tuotteen ajoissa perille. Muutoin erittäin suositeltava saitti!



Addnature


Saksalainen verkkokauppa, josta löytää ikävän paljon halpisbrändejä, mutta onneksi sekaan mahtuu myös laatubrändejä laatutuotteineen. Paljon tarjouksia jatkuvasti ja toisinaan oikein hyviäkin, joten pitäkäähän tämä saitti mielessänne. Toimituksesta ja asiakaspalvelusta en ikävä kyllä osaa sanoa mitään, sillä en ole täältä vielä päätynyt tilaamaan, vaikka juurikin tätä kirjoitellessani huomasin harkinneeni Komperdellin vaellussauvojen tilaamista tuolta. Saapa nähdä vahvistanko tilauksen vielä myöhemmin.



Outnorth


Ymmärtääkseni ruotsalainen verkkokauppa, mutta sivusto löytyy myös suomenkielisenä. Valikoimasta löytyy laajalti erittäin laadukkaita brändejä ja tuotteita, mutta hintataso on suhteellisen korkea. Tarjouksia kannattaa kuitenkin pitää silmällä. Toistaiseksi en ole täältä mitään vielä päätynyt tilaamaan, mutta se hetki lienee vain ajan kysymys noin kattavalla valikoimalla.



ASMC


Saksalainen verkkokauppa, joka on päätynyt jäämään listalleni lähinnä retkikeittiö-osaston tarjonnan vuoksi. Täältä löytyy hyvään hintaan hyvä valikoima erilaisia retkikeittimiä ja eritoten hyvä valikoima risukeittimiä! Myös kattilat, pannut, juomapullot ja muut ovat tsekkaamisen arvoisia tällä saitilla, kun niiden päivittämiselle tarve ilmenee. Muistaakseni kohtuullisen nopea toimitusaika.




Tilaamisesta ja varusteidenhankinnasta yleensä


Retkeilyharrastusta voi harrastaa pienellä rahalla, eritoten päivä- ja viikonloppuretkeilyn merkeissä, mutta tähän harrastukseen saa kulumaan halutessaan (tai itsekurin puuttuessa) satoja tai tuhansia euroja vuosittain. Kuten jo yhdessä aiemmassa blogitekstissäni olen kertonut, niin säästösyistä pyrin tekemään ostokseni talviaikaa ja vielä tarkemmin ottaen vuodenvaihteessa, kun monet valmistajat tuovat uusia mallistojaan markkinoille ja liikkeet pistävät vanhempia mallistoja myyntiin alennetuin hinnoin. Tällä tavalla olen tehnyt varsin merkittäviä säästöjä varustehankinnoissani, kuitenkaan laadusta tinkimättä. Vastaavasti talviretkeilyvarusteita kannattaa taas katsella kesällä.

Offseason on siis aina hyvä aika päivittää varusteitaan siitä syystä, että siinä säästää selvää rahaa, jonka lisäksi offseasonin aikana pääsee rakkaan harrastuksensa kanssa tekemisiin edes jollakin tasolla, vaikkei tositoimiin pääsekään. Se luo taas intoa suunnitella seuraavaa reissua ja nostattaa reissukuumeen korkealle. Toisinaan itsensä kiduttamista, mutta silti niin antoisaa!

Toisinaan varustehankintaa tehdessä on joko jo valmiiksi mielessä jokin tietty tuote tai siihen päätyy valikoimia selatessa. Silloin paras työkalu on Googlen hakukone, jolloin voit tuotteen nimellä etsiä halvimmalla hinnalla sitä myyvän liikkeen. Hakutuloksia selatessa kannattaa toki ensimmäisenä varmistaa, että onko verkkokauppa Euroopan ulkopuolelta ja mikäli on, niin nouseeko lopulliset kulut niin korkeaksi, ettei sitä kannata sieltä tilatakaan.

Tässä vielä helpommin selattava lista kaikista tässä blogitekstissä käsitellyistä verkkokaupoista linkkeineen:

Varusteleka
Bergfreunde
Partioaitta
Scandinavian Outdoor
Varuste.net
Motonet
Hong Kong
Prisma
Verkkokauppa.com
Retkitukku
Eräkellari
Clas Ohlson
Tokmanni
Trekkinn
Addnature
Outnorth
ASMC

Wednesday, February 28, 2018

Kokemattomana vaellukselle Lappiin?

Tunturinäkymiä ihastelemassa

Mikäli haluaa vaellukselle Lappiin, on edessä jossain vaiheessa väistämättä se ensimmäinen kerta. Sen suhteen ei kannata kuitenkaan hätäillä, sillä ei kannata lähteä soitellen sotaan, vaan valmistautua kaikessa rauhassa, jotta itse vaellus sitten jäisi muistoihin hyvänä kokemuksena, eikä sarjana vastoinkäymisiä, hampaiden kiristelyä ja kärsimystä.

Käsittelen tässä tekstissä sellaisia aspekteja, joiden koen olevan aloittelevalle ns. todennäköisimpiä sudenkuoppia ja merkittävimpiä asioita, joita ottaa huomioon. Pelkästään tätä tekstiä lukemalla ei siis kannata lähteä Lappiin takki auki, vaan googletella tämän lisäksi aiheesta määrätietoisesti ja perusteellisesti!



VALMISTAUTUMINEN


Ihan ensimmäiseksi todettakoon, että vaihtoehtoja on oikeastaan kaksi; sinulla on joku kaveri tai kavereita, jotka ovat jo Lapissa käyneet vaelluksella ja lähdet heidän opastuksellaan ja heidän mukanaan ensimmäiselle vaelluksellesi Lappiin tai sitten etsit tietoa valmistautumista varten itseksesi ja lähdet matkaan ilman kokenutta seuraa.

Mikäli vaihtoehtosi on mainituista ensimmäinen, suosittelen ensinnäkin kuuntelemaan kokeneempia kavereitasi, vaikka jotkin heidän painottamat asiat eivät omasta mielestäsi tuntuisi kovin merkittäviltä tai vaikka kuulostaisivat suorastaan turhanpäiväisiltä. Toki, ei kaikki neuvot esimerkiksi varusteiden suhteen ihmisestä riippuen aina ole aivan välttämättömyyksiä, mutta heillä on kuitenkin kokemusta ja varmasti kantapään kautta opittuja oppeja aiemmilta vaelluksilta, joten pidä korvat ja mieli avoinna.

Jos taas olet lähdössä vaellukselle ilman kokenutta seuraa, on erittäin suositeltavaa kaiken googlettelun ja keskustelupalstoilta kyselemisen lisäksi tehdä vaikkapa alkuun yhden yön ja sitten viikonlopun mittaisia reissuja lähiseuduillesi. Näin kartutat hieman kokemusta retkeilystä ja saat hieman paremmin käsitystä siitä, millaisia varusteita tarvitset ja mitä et. Painottaisin vielä, että jos viikonlopun mittaiselle reissulle lähtiessäsi yhdelle päivälle on luvassa koko päiväksi sadetta, niin lähde silti. Saatpa testata vaatteidesi sateenpitävyyttä, sillä siitä sinun tulee olla perillä ennen vaellukselle lähtöä. Ei ole mieluisaa huomata vaelluksen ensimmäisinä päivinä, että vaatteet eivät pidäkään vettä, jolloin moraali voi laskea roimasti ja pian kaipaat kotiin, etkä osaa nauttia vaelluksen tarjoamista mahdollisuuksista ja maisemista.



SUUNNITTELU


Aloitteleville, sekä vähän kokeneemmillekin saattaa helposti tuottaa ongelmia ottaa mukaan oikea määrä ruokaa. Väittäisin, että suuri osa ottaa mukaan aivan liikaa. Eipä siinä, toki parempi ottaa liikaa, kuin liian vähän. Toisaalta myös tämäkin lienee asia, joka vaihtelee hitusen yksilötasolla, joten tämänkin takia kannattaa tehdä lyhyempiä reissuja alkuun jossakin kotia lähempänä. Nyrkkisääntönä kuitenkin pidetään, että olisi hyvä ottaa yhdelle ylimääräiselle päivälle vielä murkinaa mukaan. Huomionarvoista on myös se, että mahdollisia kalastussaaliita ei kannata huomioida mukaan otettavien aterioiden määrässä mitenkään, sillä kalan tuloon ei voi luottaa.

Valmismuonien parhaimmistoa

Omalla kohdallani muonapuoli yhdelle vaelluspäivälle menee jokseenkin niin, että on aamiainen (esim. kahvia ja leipää, jonka päälle metukkaa ja juustoa), joka nautitaan ennen patikointia ja matkalla sitten on rinkan lantiovyön taskussa jotakin naposteltavaa, kuten salmiakkia tai pähkinöitä. Jossakin vaiheessa päivän patikointia tulee usein pysähdyttyä keittämään kahvit ja syömään jotakin välipalaa, kuten keksejä ja suklaata. Päivän patikoinnin päätteeksi kun on pystytetty leiri, valmistuu sitten lounas - tai illallinen, miten sitä nyt sitten kutsuisikaan. Ennen nukkumaan menemistä ehkä vielä jotain naposteltavaa.

Alkuun varasin itselleni joka päivää kohti kaksi lämmintä ateriaa, mutta totesin sen olevan liikaa. Ei siinä mielessä, etteikö jaksaisi syödä ruokaa, vaan siksi, että sille ei yksinkertaisesti tunnu löytyvän tarpeeksi aikaa, jonka lisäksi vaelluksen mittaisen ajan sitä pärjää vallan hyvin hieman pienemmällä kalorimäärällä kuin arkena. Paino sanalla hieman. Tämähän tietenkin riippuu myös siitä, että miten paljon sitä arkena kukin syö ja kuluttaa, sekä onko kropassa sen verran ylimääräistä, mitä reissulla voi sitten vähäsen kuluttaa pois. Itse tulee ehkä syötyä arkena usein enemmän kuin olisi tarve kulutukseeni nähden.

Omalla kohdallani pieni vähennys päivittäin nautittuun ravintoon on ollut joka tapauksessa toimiva homma, mutta nämä asiat jokaisen kannattaa selvittää omakohtaisesti turvallisemmissa olosuhteissa lähempänä asutusta, eikä ottaa turhia riskejä lähtemällä suorilta Lapin erämaille aivan liian pienellä muonamäärällä. Itse olen vähentänyt muonamäärää hiljalleen jokaisesta vaellusreissusta aina hieman viisastuneena.

Ympäristön maisemat ja muut puitteet ovat vieneet ajatukset pois ruuasta ja sitä tahtoo ennemmin ottaa niistä irti niin paljon kuin mahdollista sinä rajattuna aikana, jonka vaelluksella viettää - ennemmin kuin jatkuvasti retkikeittimellä kokkaillen, syöden ja ruuan päälle lepäillen.

Retkikeitin tulilla

Toinen helppo virhe on ahnehtia liikaa kilometrejä suunnitteluvaiheessa. Useimmille ei ole kovin mieluisaa sellainen, että aamulla väsyneenä herättyään vetelee pikaisen aamiaisen ja kiirehtii matkaan, jotta ehtii taittamaan suunnitellun päivämatkan ja pääsemään perille jollekin tietylle autiotuvalle. Siinä sitten kuluttaa kiireessä koko päivän matkaa taittaen, pääsee perille illalla, syö ja käy uupuneena nukkumaan ja toistaa aamulla taas saman kaavan. Vaellukselle lähdetään nauttimaan ja omasta mielestäni tarkemmin ottaen vielä ajattomuudesta ja kiireettömyydestä. Kannattaa jättää aikaa sen verran, että matkan taittamisen yhteydessä ehtii pysähdellä pidemmäksikin aikaa istumaan ja nauttimaan maisemista.

Kyse ei välttämättä ole edes minuuteista tai tunneista, vaan reitti on ehkä hyvä suunnitella niin, että joka päivä ei ole pakko edetä ja vaihtaa leiripaikkaa. Se on mukavaa vaihtelua, kun ei tarvitse kantaa koko päivänä rinkkaa, vaan voi heittää selkään päivärepun ja lähteä kevyin varustuksin päivävaellukselle vaikkapa kalaan tai jollekin tunturin laelle.

Oma tapani suunnitella reittejä ja päivämatkoja löytyy tästä.

Retkikartan oletusnäkymä

Päivämatkan ideaalipituus tietenkin vaihtelee rinkan painon, maaston haastavuuden, sekä oman kunnon mukaan. Omalla kohdallani n. 12 päivän vaelluksella rinkka painaa 25-29 kg, jolloin päivämatkat pyrin pitämään nykyään korkeintaan 13 km pituisina.

Rinkan painosta päästäänkin siihen, että rinkka kannattaa koepakata kaiken mukaan tulevan painon kanssa mieluusti useaan kertaan ja jo viikkoja ennen vaellusta. On hyvin todennäköistä, että ensimmäisillä pakkauskerroilla et ole muistanut kaikkea mukaan tulevaa tavaraa, joten kiloja saattaa kertyä vielä lisää lähempänä h-hetkeä.

Mikäli esimerkiksi ruokatarpeiden osalta et voi pakata kaikkea mukaan lähtevää tavaraa vielä viikkoja aiemmin, niin niiden painon yleensä pystyy laskemaan ja korvata sen sitten samalla painomäärällä, jotta painon saisi mahdollisimman kohdalleen. Tässä olen hyödyntänyt mm. käsipainoja, vesipulloja, kirjoja ja muuta sopivaa.

Pelkästään painon takia ei koepakkausta tehdä, vaan kyse on myös siitä, että saatko mahtumaan mukaan kaiken suunnitellun roippeen. Viime tinkaan näiden hommien testailun jättäminen voi aiheuttaa erittäin ikävän paniikin, joka voi tulla kalliiksi.



VARUSTEET


Varusteisiin liittyviä keskeisiä asioita huomioitavaksi on ainakin teltan vedenpitävyys (vesipilariarvo), jonka tulisi olla mieluusti 4000mm tai enemmän. 3000mm useimmiten toki riittää, mikäli et yövy avotunturissa tai mitään pitkiä rankkasateita ei osu kohdalle.

Olen aiemmin kirjoittanut laajahkon katsauksen erilaisiin retkeilymajoitetyyppeihin liittyen, jonka voi löytää täältä. Kirjoitin taannoin myös arvion tuoreimmasta teltastani, joka puolestaan löytyy täältä.

Vango Pulsar 300

Sen lisäksi tietenkin makuupussin eristävyys, eli millaiset ovat makuupussisi valmistajan ilmoittamat lämpötilat (comfort, limit ja extreme). Comfort tarkoittaa lämpötilaa, jossa makuupussissa on vielä erittäin mukavat oltavat. Limit saatetaan joskus merkitä Comfort (men) ja se on muutaman asteen viileämpi lämpötila kuin Comfort. Siinäkään lämpötilassa nukkumisen kanssa ei varmasti ole ongelmia niin naisilla kuin miehilläkään. Extreme taas kertoo sen lämpötilan, jossa kyseisellä makuupussilla vielä selviää todennäköisesti hengissä ja ilman välitöntä hypotermian vaaraa. Siinä lämpötilassa tai lähellä edes sitä on turha kuvitella pystyä nukkumaan. Takuuvarmaa on, että sellainen yö on yhtä helvettiä ja seuraava(t) päivä(t) univajeen vuoksi kroppaa kolottaa, jaksaminen on vähissä ja mieli matalana.

Makuupussin kaveriksi on tietenkin oltava makuualusta. Niitä riittää joka makuun ja erilaisiin hintaluokkiin. On hyvin yksilöllistä, miten jäykällä alustalla kunkin kroppa sietää nukkumista. Jäykempää alustaa sietävien mukana voi kulkea 1-2 kpl solumuovialustoja ja pehmeämpää alustaa haluavat kantavat sitten mukanaan ilmatäytteistä (ja mieluusti sen alle solumuovialusta pitämään ilmatäytteinen ehjänä).

Ilmatäytteisten alustojen kanssa ei kannata säästellä turhia, sillä se kostautuu helposti luotettavuudessa (lue: kestävyydessä), joka voikin olla sitten kesken vaellusta erittäin ikävä yllätys. Jos panostaa vaikkapa 60-80 euroa, niin sillä saa jo hyvän ilmatäytteisen makuualustan, jolla nukkuu melkein kuin omassa sängyssä kotonaan.

Asiasta kiinnostuneille löytyy katasus omiin nukkumisvarusteisiini löytyy täältä.

Vaelluskengät turvallisen etäisyyden päässä nuotiosta

Yksi seikka on kengät. Noin yleisesti ottaen vaelluskenkien tulisi tukea nilkkaa, joten jonkin verran tulee löytyä vartta. Sen lisäksi pohjan tulee olla tarpeeksi jäykkä, kun liikutaan vaativassa maastossa. Kengänkärjestä on myös hyvä löytyä jonkinlaista suojaa varpaille, kun vahingossa tulee kävellessä potkittua kiviin ja juurakoihin. Tässäkin kohtaa täytyy mainita vedenpitävyydestä, sillä märin jaloin ei ole kiva taittaa matkaa. Se masentaa, jonka lisäksi jalkojen iho pehmenee ja menee herkemmin rikki, jolloin loppumatka saattaa olla yhtä kärsimystä.

Noin suurpiirteisenä neuvona sanoisin, että alle 200e vaelluskengät voit unohtaa, ellei kyseessä sitten ole jokin tuntuva tarjous. Joka tapauksessa, nyrkkisääntönä ovh olisi hyvä olla vähintään sen parisataa euromarkkaa.

Edellisessä osiossa sivuttiinkin jo yhtä varustetta, eli rinkkaa. Rinkan kokoon vaikuttaa ennen kaikkea vaelluksen pituus. Oman kokemuksen pohjalta sanoisin, että mikäli vaellus on suunnilleen viikon pituinen, niin rinkan tulisi olla vähintään 60 litrainen. Itse koen, että nyt vakiintuneilla 12 päivän vaelluksillani oma 70 litran rinkka on ehkä hieman liian nafti ja tarkoitus olisikin jossain välissä päivittää se hieman isompaan jo ihan siksi, että saisi pakata tavarat vähän väljemmin.

Toinen seikka rinkoissa on kantopainon raja. Ostin kerran yhden rinkan, joka oli kooltaan muistaakseni 60-70 litraa, mutta painosta ei mainittu rinkkaan kiinnitetyissä lapuissa mitään, eikä myyjäkään osannut asian suhteen neuvoa. Kotiin päästessäni ryhdyin googlettelemaan kyseistä rinkkaa ja löysin lopulta maininnan, että rinkan kantopainon maksimisuositus on 13 kg. Sehän ei riitä mihinkään, joten palautin rinkan seuraavana päivänä takaisin kauppaan.



ASENNE


Kun lähtee Lapin erämaille tai kansallispuistoihin kunnon vaellukselle, niin on otettava huomioon esimerkiksi nopeasti muuttuva sää. Ensin saattaa aurinko paistaa kirkkaalta taivaalta ja alle puolessa tunnissa taivas voi olla mustana ja tiputtaa vettä taivaan täydeltä niskaan.

Toisinaan kaikki ei mene suunnitelmien mukaan ja joudutaan tekemään muutoksia alkuperäiseen reittisuunnitelmaan, kun ei pääse ylittämään vaikkapa jotakin tiettyä jokea tulvimisen vuoksi.

Yhtä kaikki, ennalta kannattaa asennoitua siihen, että joskus kaikki ei mene nappiin ja niinä ikävinä hetkinä kannattaa muistaa, että on vain ajan kysymys, kun on jälleen parempi fiilis. Parhaimmillaan koettelemuksista saa hyvää oppia tuleville reissuille ja asenne karaistuu, jolloin ei vastaisuudessa esimerkiksi rinkka selässä, sateessa tarpominen tunnu niin hirveältä ajatukselta.

Varsinkin jos reitille osuu hyvin tupia, niin kenkien ja vaatteiden kuivattelu onnistuu helposti ja mieli piristyy kummasti, kun pääsee perille tuvalle ja saa märät vaatteet pois yltään.

Autiotupakäytännöistä on myös hyvä ottaa selvää etukäteen, jotta etiketti on hallussa. Viime vuonna kirjoitin autiotupaetiketin erääseen kohtaan liittyen tekstin selventääkseni asiaa sen osalta. Suosittelen tutustumaan ihan jo sen vuoksi, että osaa asennoitua tupaa kohti kävellessään mahdollisiin tilanteisiin paremmin ja siten välttää mahdollisen pettymyksen. Teksti löytyy tästä.

Ateriointia Karapuljun autiotuvalla

Vaelluksen ensimmäisinä päivinä kroppaa saattaa alkaa kolottamaan ja se pahenee ensimmäisten päivien ajan, mutta on tullut huomattua, että 2-3 päivän kuluessa kolotus tasoittuu ja lopulta kroppa tottuu rasitukseen.

Rinkan painoon ei kuitenkaan useimmiten totu siinä mielessä koskaan, että patikointipäivinä se painaa kyllä ja saa matkan taittamisen tuntumaan raskaalta, mutta oma tapani on asennoitua niin, että kunhan vain pitää päivämatkat riittävän lyhyinä, niin ne kestää kyllä - jos ei muulla, niin sisulla - ja sitten seuraavaan leiripaikkaan päästessä saa olla 1-2 päivää kantamatta rinkkaa ja kalastella tai kävellä lähitienoon tuntureita päiväreppu selässä.

Sadekuuro Kaldoaivin erämaassa

Vaikka jokaiseen reissuun mahtuu ainakin jonkin verran ikäviä hetkiä esimerkiksi huonon sään vuoksi, niin jokainen reissu on silti ollut tekemisen ja kokemisen arvoinen. Ne hetket ja fiilikset ovat vain muutama miinus lukemattomien plussien joukossa, joten lopulta päästään joka kerta reissun päätteeksi voitolle ja roimasti! Niitä hetkiä ei kannata ennalta pelätä ja varsinkaan niiden pelossa jättää vaellusta tekemättä. Ne kuuluvat asiaan ja niihin tottuu ja niistä oppii. Vastoinkäymiset eivät paina siis juuri lainkaan vaakakupissa, kun niitä verrataan siihen miten paljon jää käteen useiden päivien tai viikkojen olosta erämaassa. Siinä saa parhaalla tavalla perspektiiviä arjen huoliin ja etäisyyttä toistuviin rutiineihin. Mieli on levänneempi yhden vaellusreissun jälkeen, kuin kymmenen kaupunkiloman jälkeen yhteensä.

Yksi asenteeseen liittyvä asia on myös pakko mainita. Ethän ole se, joka jättää roskia erämaahan tai mieluusti edes tuville, vaikka siellä jäteastioita saattaa löytyäkin. Kun ne paketit ja pussit jaksaa täytenäkin kantaa mukanaan, niin tyhjänä niiden kantaminen takaisin ei ole vaiva, eikä mikään! Itse käytän 5(?) litran ziplock-pussia vaelluksilla roskapussina, jonne laitan kaiken roskan, jota ei voi tulilla polttaa.

Rivi lasipulloja UKK:lla, jossakin Harrihaaran lähistöllä

Tupien jätehuoltoa ei tehdä usein ja mitä harvemmin sille on tarve, sen parempi. On huomattavasti pienempi vaiva kantaa itse ne roskat pois mukanaan, kuin kuormittaa Metsähallitusta, joka joutuu sitten tulemaan paikan päälle erikseen tätä varten mönkijöillä tai moottorikelkoilla.



MUUTA


Olen myös kirjoitellut omia ajatuksiani vaellusreissun suunnittelusta erillisinä blogiteksteinä, jotka käsittelevät mm. suunnitteluun käyttämiäni työkaluja, sekä sitä, milloin vaellukselle kannattaa lähteä ja millaisista lähtökohdista suunnitella vaelluksen siirtymien rytmitys niin pituudeltaan, kuin siirtymäpäivien tiheydeltään.

Tekstit löytää tästä: Osa 1, osa 2, osa 3, osa 4, osa 5 ja osa 6.




LOPPUSANAT


Olen kuullut monesti ja monelta ihmiseltä, miten olisi joskus niin hienoa päästä itsekin lähtemään vaellukselle Lappiin. Vetoankin nyt teihin, jotka näin ajattelette; älkää jättäkö sitä haaveeksi. Tehkää päätös ja lähtekää. Mitä todennäköisimmin löydätte elämäänne niin arvokkaan ja vaalimisen arvoisen harrastuksen, sekä rakkauden, että se pysyy osana elämäänne niin pitkään, kuin vain ikä ja terveys sallii.

Terveyteen liittyen onkin huomionarvoista, että erityisesti mielenterveydelle tämä harrastus tekee hyvää. Henkisten akkujen lataaminen ja tutusta arjesta pakeneminen onnistuu tällä tavalla huomattavasti tehokkaammin, kuin kaupunkilomilla.

Paratiisikuru, UKK - eräs hienoimpia paikkoja maassamme, joissa olen koskaan käynyt

Olen kuullut sanonnan: "Pohjoisessa kun tuntureihin katsoo, sinne jää sydän." Näin kävi minulle ja näin on käynyt lukemattomille muillekin.

Roadtripit Lappiin ovat mukavia, mutta mikäli haluaa nähdä maamme luonnon parhaimmillaan, täytyy poistua kauas teistä ja asumuksista. Keskelle erämaata.

Kuten niin monessa asiassa, niin tässäkin sen ensimmäisen askeleen ottaminen on suurimman työn takana. Sen askeleen kerran otettuasi kasvaa takuulla kuitenkin nälkä ahnehtia askelia aina vain lisää ja pidemmälle.

Wednesday, January 31, 2018

Jäitä hattuun ja housuihin, kansanedustaja Kärnä!

Taneakin ****ttaa.

Keskustan kansanedustaja Mikko Kärnä kirjoitti vähän päälle viikko sitten blogissaan, että C&R-kalastus (Catch & Release, suom. Pyydä ja Päästä) tulisi uudessa eläinsuojelulaissa kieltää. Kärnä perustelee ehdotustaan kalojen hyvinvoinnin kannalta, koska katsoo kaloille aiheutuvan tarpeetonta kärsimystä siitä, että niitä pyydetään tarkoituksena vain vapauttaa ne uudelleen.

Voin jokseenkin ymmärtää Kärnän perspektiivin asiaan, sillä en itsekään varsinaisesti pidä ajatuksesta, että lähdetään kalaan aikomuksena vapauttaa jokainen saatu yksilö. Juurikin siis siitä syystä, että se aiheuttaa saaduille kaloille tarpeetonta stressiä ja terveysriskejä. Terveysriskit tosin ovat erittäin pieniä, sillä tätä kalastusmuotoa harrastavat käsittelevät kaloja erittäin varoen, käyttävät väkäsettömiä koukkuja ja kumihavaksella varustettuja haaveja, sekä pitävät itsensä ajantasalla kohtuullisen hyvin uuden tutkimustiedon suhteen aiheeseen liittyvissä asioissa. Vaikken varsinaisesti siis pidä tästä kalastusmenetelmästä tai suosittele sitä kenellekään, en lähtisi tätä menetelmää kuitenkaan kieltämään.

Tutkimustiedon lisäännyttyä ja kalastajille välityttyä, sekä kalastuvälineiden kehityttyä vapautettujen kalojen kuolleisuusprosentit huitelevat nyt jossakin 10-20% tienoilla hieman tutkimuksesta, kalastuskohteesta, vuodenajasta ja kalalajista riippuen. Luonnollisesti se 10-20% kuolleisuus on pienempi kuin 100% kuolleisuus, johon kansanedustaja Kärnä tuntuu tähtäävän.

En myöskään jaksa uskoa Kärnän motiivien vilpittömyyteen puhtaasti eläinten hyvinvoinnista huolestuneena. Ehdotuksen vilpittömyyttä vastaan puhuu se, että mikäli Kärnä olisi huolissaan kalojen ja kalakantojen hyvinvoinnista, sekä niiden arvokkaasta kohtelusta, niin hän ilman muuta olisi jo kauan sitten nostanut puheenaiheeksi verkkokalastuksen kieltämisen. Verkkokalastuksessa kala kuolee hitaan kuoleman, jonka lisäksi verkosta ei niin vain valikoida alamittaisia, suuryksilöitä tai kokonaan rauhoitettujakaan kalalajeja ja vapauteta niitä takaisin vesistöön elävänä, jatkamaan sukua ja vahvistamaan paikallista kantaa.

Kuten jo aiemminkin olen kirjoittanut, niin ihmiset usein sekoittavat käsitteet C&R ja valikoiva kalastus. Valikoivassa kalastuksessa pyritään ottamaan saaliskalat keskikoosta, kun alamittaiset ja suuryksilöt vapautetaan - nimenomaan kalakannan elinvoimaisuutta ajatellen. C&R-kalastuksessa taas vapautetaan poikkeuksetta kaikki saadut yksilöt.

C&R-kalastajia maassamme on aivan marginaalisen pieni joukko. Siitäkään lähtökohdasta en aivan ymmärrä Kärnän ehdotuksen mielekkyyttä, saati sen oleellisuutta.

Kiinnostaisi tietää, mitä kansanedustaja Kärnä ajattelee valikoivasta kalastuksesta. Pitäisikö kansanedustajan mielestä kaikki saadut suuryksilötkin papittaa ja täten heikentää kannan geenipoolia, joka haukien kohdalla voi johtaa esim. järven rehevöitymiseen?

Myöskin, monessa kalastuskohteessa jo nyt esim. taimenet tulee poikkeuksetta päästää takaisin, sillä kantaa koitetaan elvyttää ja ideaalitilanteessa lopettaa taimenistutukset vesistöön jatkossa täysin. Mietityttää siis myös, että pitäisikö tällainenkin Kärnän mielestä lopettaa ja suosia ennemmin niiden laitoskasvatettujen kalojen kuskaamista tankkiautolla jokivarteen kalastajien iloksi useita kertoja vuodessa.

Entä jos Kärnän toive kuitenkin toteutuisi? Mitkä olisivat mahdolliset tai todennäköiset seuraukset? 

Mikäli kaikki C&R-kalastusta ja valikoivaa kalastusta harjoittavat kalastajat alkaisivat papittaa jokaisen saamansa alamitan ylittävän kalan, voisimme sanoa jo ennestään heikoilla kantimilla pyristelevälle taimenkannallemme hyvästit. Sekö on parempi vaihtoehto kalojen vapauttamiselle?

Toinen vaihtoehto on, että osa kalastajista yksinkertaisesti lopettaisi kalastuksen ainakin Suomen rajojen sisällä, jolloin lupatulot hiipuisivat ainakin jonkin verran.

Todennäköisin vaihtoehto kuitenkin on, että kaloja vapautettaisiin edelleen samaan tapaan kuin nytkin, koska kuka olisi Kärnän ehdotuksen toteutumista jokivarsilla valvomassa? Mistä resurssit? Työttömät seisomaan jokivarsiin muutaman metrin välein sosiaaliavustuksiaan vastaan, kenties?

Kansanedustaja Kärnä kehoittaa kirjoituksessaan kaikkia ilmaisemaan mielipiteensä helmikuun loppuun mennessä täällä. Niin kehoitan minäkin. Kehoitan kaikkia ilmaisemaan huolensa Kärnän ehdotuksen järjettömyydestä ja taimenkantoja kuristusotteessaan pitävistä, moderniin maailmaan kuulumattomista, vanhoista padoista ja sähköyhtiöiden lain määräämän velvoitteen uupumisesta rakentaa tai rakennuttaa padoilleen toimivat kalatiet.

Sunday, December 31, 2017

Työkaluni levolliseen nukkumiseen retkeillessä

Therm-a-Rest Saros

Hyvät yöunet ja hyvä lepo ovat erittäin tärkeitä reissulla kuin reissulla. Siksi niihin kannattaakin panostaa riittävä määrä rahaa. Aloittelevalla harrastajalla voi olla vaikeuksia löytää motivaatiota maksaa makuualustasta useita kymmeniä euroja, kun makuualustoja saa 5-20 euron hintaankin. Makuupussienkin kohdalla mieluummin maksaa muutaman kympin, kuin satoja euroja.

Miksi maksaa tuotteesta enemmän, jos voi maksaa vähemmän? No, ihan ensimmäiseksi, halpa hinta ei yleensä tarkoita kestävyyttä ja luotettavuutta - päinvastoin. Mikäli kyseessä on ilmatäytteinen makuualusta, niin kestävyys ja luotettavuus korostuvat erityisen paljon. Toinen seikka on varusteen paino, josta kuka tahansa vähänkin pidempiä reissuja ja isompaa taakkaa kantava haluaa aina karsia ja useimmiten halpa hinta on yhtä kuin painavampi varuste. Kolmas on sitten ihan yksinkertaisesti käyttömukavuus, joka myös useimmiten korreloi suhteessa tuotteen hintaan.

Tämä ei tietenkään tarkoita, että kaikista kallein on paras, mutta jossakin se raja hinnan suhteen menee, joka on mahdoton tarkkaan määritellä.

Aloittelevana retkeilijänä käytin muutaman euron solumuovista makuualustaa, jotain vanhaa makuupussia, jonka merkkiä ei tainnut itse pussissa edes lukea, sekä tyynynä vaatemyttyä. Kaipasin kuitenkin melko pian hieman lisää mukavuutta nukkumiseen, koska lonkat eivät tykänneet hyvää niin kovalla alustalla nukkumisesta. Ostin siis jonkin 15 euron makuualustan marketista. Tällä setillä mentiin ehkä vuosi tai pari, kunnes makuualusta petti ja täytyi ostaa tilalle uusi. Tällä kertaakaan ei löytynyt haluja panostaa jälkikäteen ajatellen riittävästi makuualustaan ja ostin King Campin ilmatäytteisen makuualustan n. 30 euron hintaan.

Vaatemyttykin vaihtui ilmatäytteiseen Cocoon Air-Coreen, joten tyynykin päivittyi parempaan.

Vaikkakin tyynypäivityksen myötä nukkumismukavuus parani, kun niskan jumiutuminen ei ollut enää riesana, niin selkä oli silti usein jumissa ja lonkat eivät vieläkään tuntuneet siltä, että asiat olisivat kuten niiden kuuluisi olla. Aivan retkeilyharrastuksen alussa omaksuin asian oletusarvoisesti niin, että paikat kipeytyvät ja sen kanssa täytyy elää, mutta mitä enemmän ulkona vietin öitä ja mitä enemmän asiaan perehdyin, niin aloin pitää sellaista ajatusta järjettömänä.

Nykyinen settini on sellainen, että nukkumismukavuus on sitä luokkaa, että paikat eivät jumitu lainkaan, lonkat eivät kosketa kovaa alustaa, eivätkä siten kipeydy ja lämpötilojenkin puolesta pärjään kyseisellä kokoonpanolla läpi kevään, kesän ja syksyn. Luotettavuus ja kestävyyskin on huomattavasti paremmalla tolalla, vaikka alla onkin ilmatäytteinen makuualusta, mutta riittävää nukkumismukavuutta ei ilman ilmatäytteisyyttä oikein voi saada.


Retkityyny

Retkityynyni on Therm-a-Restin Down Pillow, johon päädyin kun ilmatäytteinen Cocoon Air-Core petti heti viikonlopun mittaisen reissun ensimmäisenä päivänä ja halusin tyynyn ilmatäytteisyydestä
eroon luotettavuuskysymyksen vuoksi. Kun kyseessä on untuvainen täyte, niin tyyny ei oikein voi pettää yllättävällä tavalla, eikä varsinkaan niin, etteikö sitä voisi kesken reissunkin korjata - ellet sitten satu onnistumaan sytyttämään koko telttaasi tuleen, mutta siinä vaiheessa tyynyn menetys lienee ongelmistasi pienimpiä.



Olen käyttänyt kyseistä tyynyä nyt vajaat 3 vuotta ja mielipiteeni tyynystä on edelleen aikalailla sama, kuin ensikokemusten jälkeen. Jos jotakin lisäisin aiempaan arviooni, niin harkitsisin mahdollisesti vakavemmin myös isomman mallin ostamista keskikokoisen sijasta.

Netissä olen lukenut välillä tästä tyynystä valitusta siitä, ettei konsepti toimi jollakin vaatekappaleella. Se ei toki toimikaan ihan millä vaan ja siksi täytyy kotona testailla minkä kanssa sen käyttö toimii halutulla tavalla. Itselläni asia ratkesi helposti, kun huomasin heti kättelyssä, että mikrokuituinen ja siten erittäin nopeasti kuivuva retkipyyhkeeni sopii viikattuna tyynyn kanssa yhteen lähes täydellisenä kombona.

Hintaa tyynylle tuli alle 50 euroa, joka ei käyttömukavuuteen ja luotettavuuteen nähden ole todellakaan paljon. Mikäli tyyny joskus kuluu käyttökelvottomaan kuntoon, niin suurella todennäköisyydellä ostan tilalle toisen Therm-a-Rest Down Pillown.

Ekstensiivisemmän arvioni tästä tyynystä löytää täältä.


Makuupussi

Makuupussissani lukee niin ikään Therm-a-Rest. Pussin malli on Saros, jonka paino on 1345 grammaa ja pituus 183 cm. Kolmen vuoden makuupussina lämpötilaominaisuudet Saroksella ovat seuraavanlaiset:

Comfort: 0 C
Limit: -6 C
Extreme: -24 C

Therm-a-Restin sivuilla ilmoitetun sijasta itse pussissa kuitenkin lukee -7 C, joten arvio saattaa heittää asteen verran. Erittäin riittävä eristävyydeltään joka tapauksessa kolmen vuodenajan retkeilytarpeisiin.



Täyte on keinokuitua, mutta oikein säilyttämällä keinokuitupussikin kestää käyttövuosia aivan riittämiin. Kyseinen pussi on nyt ollut käytössäni vajaat 3 vuotta, eikä minkäänlaisia ongelmia pussin kanssa ole vielä tullut. Olen ollut siis makuupussiin täysin tyytyväinen.

Erikoisimpia piirteitä Saroksessa ovat kaksi ominaisuutta, jotka toimivat keskenään yhdessä loistavasti.



Makuupussin selkäosasta löytyy kaksi elastista lenkkiä, joiden avulla makuupussi kiinnitetään makuualustaan. Tämän ansiosta voit pyöriä makuupussissa kyljeltä kyljelle ja makuupussi pysyy paikallaan. Monen makuupussin ja makuualustan yhteinen ongelma onkin monesti, että makuupussi liukuu pois makuualustan päältä hiljalleen, mutta tämän pussin kanssa sitä ongelmaa ei ole. Kyseisen ominaisuuden ansiosta painoa on voitu vähentää jättämällä täyte kokonaan pois pussin selkäosasta. Täytteellähän ei tee mitään, kun makaat sen päällä, jolloin se litistyy, eikä eristä lämpöä - joka siis on täytteen tehtävä.

Vanhemman Saros-mallin värimaailma

Makuupussin sain itse aivan järjettömän halvalla alennuksesta 50 euron hintaan, ovh:n ollessa 200 euron tienoilla.

Saroksesta on sittemmin tullut uudempi malli, jonka myötä vaihtui pussin väritys, varpaille tuli pussin sisään erillinen tila, jossa jalkojen pitäisi lämmetä tehokkaammin, sekä kiinnityslenkkejä huoville/peitoille, joita käytettäneen lähinnä hammockien kanssa.

Nopealla selauksella makuupussia saa tällä hetkellä netistä suunnilleen 150 euron hintaan. Voin suositella tätä makuupussia erityisellä lämmöllä (pun intended).

Tuoreemman malliston värimaailmaa


Makuualusta

Ja jotta kolmen sarja olisi täydellinen, komeilee makuualustassanikin teksti "Therm-a-Rest". Alustan malli on NeoAir Venture Regular, joka on siis ilmatäytteinen.

Makuualustan ominaisuuksista se, joka on nukkumismukavuutta parantanut eniten - ja ehkä kaikista nukkumatarvikkeistanikin eniten - on alustan paksuus. Täytettynä makuualustan paksuus on n. 5 cm. Täytän patjan ensin aivan täyteen, jonka jälkeen käyn sen päälle kyljelleni makaamaan ja päästän venttiilistä ilmaa ulos sen verran, että lonkka ja olkapää uppoavat makuualustaan mukavasti, muttei kuitenkaan niin paljoa, että tuntisi kovan maan sen alla. Näin makuualusta vastaa suunnilleen geneerisen hotellivuoteen mukavuutta.



NeoAir Venture ei kuitenkaan tarvitse parikseen makuualustaan kiinnitettävää makuupussia, sillä sen pinta ei ole erityisen liukas, joten et valu sen päältä niin herkästi pois makuupussissasi pötkötellessäsi.

NeoAir Venture painaa 590 grammaa. Paksuus sen 5 cm, sekä muut fyysiset mitat 183 x 51 cm. Kokoon pakattuna makuualusta on vain n. 10 x 23 cm.

Makuualustan R-arvo on 1,8. R-arvot eivät kuitenkaan paljoa kerro, joten kerrotakoon ihan oman käytön myötä todettua, että tällä pärjää kevään, kesän ja syksyn retkeilyistä ilman minkäänlaisia ongelmia. Alle kun laittaa riittävän paksulti solumuovia, niin tällä nukkuu kyllä talven pikkupakkasillakin - on tullut todettua useampaan kertaan.

Solumuovikerroksesta päästäänkin siihen, että ilmatäytteisen alustan alle todellakin kannattaa aina laittaa solumuovialusta. Ei niinkään lämmöneristyksen vuoksi, vaan suojaamaan materiaalia esimerkiksi teräviltä kiviltä ja tikuilta, jotka saattavat yllättää niin laavun puisella lattialla, kuin maassa teltan lattiakankaan läpi. Suosittelen todellakin tätä käytäntöä - ihan omakohtaisten kokemuksien perusteella. Tämän solumuovisen alustan saa muutamalla eurolla ja se ei paljoa paina, eikä liioin vie tilaakaan, kun sen kiinnittää rinkan ulkopuolelle. Hyöty siitä sen sijaan voi olla mittaamaton, kun se parhaimmillaan pelastaa hypotermian riskiltä keskellä Lapin erämaata.



NeoAir Venture on ollut käytössäni nyt kolme vuotta ja suurimmaksi osaksi sen ansiosta nukkuminen erämaassa onkin niin miellyttävää kuin se on.

Omani ostin XXL:stä alennuksesta 70 euron hintaan. Nykyään XXL:n normaalihinta on 60 euroa. Muistaakseni silloin omaani ostaessani asiasta ei mitään mainittu, mutta kun erämessuilla ostin samanlaisen makuualustan avovaimolleni Scandinavian Outdoorin myymäläteltasta, kerrottiin oston yhteydessä, että tuotteella on elinikäinen takuu. Näkyyhän tuo lukevan itse tuotteessakin, että valmistajan puolelta on luvattu "limited lifetime warranty". Erityisesti siihen nähden tuollainen 60 euroa tällaisesta tuotteesta on naurettavan halpa hinta.

Kuten mainitsin, niin tämä makuualusta on parantanut nukkumismukavuuttani kaikista tuotteista ehdottomasti eniten, joten tätä suosittelen täysin varauksetta, mikäli et etsi makuualustaa koville paukkupakkasille!

Tuoreemman NeoAir Venture-malliston värimaailmaa

Tuoreemman NeoAir Venture-malliston värimaailmaa


* * *


LOPPUSANAT: Omasta setistäni maksoin suunnilleen 170 euroa, joka ei ole paljoa laatubrändin tuotteista. Toki makuupussin kohdalla kävi hillitön tuuri, kun sain sen -75% tarjouksesta. Ilman mitään huippuhyviä tarjouksia setin saa nykyään helposti 250 euron hintaan. Panostus voi aloittelevalle retkeilijälle tuntua erittäin suurelta, mutta laatuun panostamalla et vain paranna omaa mukavuuttasi, vaan usein myös säästät pitkällä aikavälillä selvää rahaa. Paljon kalliimpia varusteitahan löytyy ja ominaisuudet niissäkin ovat melko poikkeuksetta paremmat. Tällaisella setillä kuitenkin pärjää jo erittäin hyvin.

Myöskin, ihan selventääksi täytyy erikseen mainita, että tämä ei ole mikään Therm-a-Restin maksettu mainos, vaan tuotevertailussa niin laadun, kuin hinnankin suhteen päädyin kunkin tuotteen osalta Therm-a-Restiin ja vasta kun setti oli koossa, niin havahduin siihen, että kaikki nukkumagearini on samaa brändiä. Ei kaduta. Therm-a-Rest ei ole pettänyt.

Thursday, November 30, 2017

Blogin ja blogistin kuulumisia


Blogini statistiikkaa ei ole oikein tullut koskaan tullut täällä purettua. Nyt ajattelin kuitenkin sitäkin muutamalla sanalla avata.

Sivunlataukset ovat kasvaneet aika tasaiseen tahtiin blogin ensiaskeleista saakka jatkuvasti. Toki sivunlatauksissa piikkejä on välillä ollut, mutta kokonaisuudessaan nousukäyrä on ollut kuitenkin selkeä. Ennen huhtikuuta 2016 sivunlataukset pysyivät kuukausittaistasolla alle tuhannessa, mutta huhtikuussa ylittyi sekin virstanpylväs lukemin 1578.

Tuorein virstanpylväs tulee tältä kuulta, jonka lopullista lukua en vielä tiedä tätä kirjoittaessani, mutta 6000 sivunlatausta on tässä kuussa ylitetty joka tapauksessa. Alkuvuodesta oli tosin jo lähellä, kun kuudestatuhannesta jäätiin vajaaksi maaliskuussa muutamalla kymmenellä latauskerralla.

Pyrkimykseni on ollut saada linjoille vähintään kerran kuussa uusi blogipäivitys. Toisinaan se on kovan työn takana, varsinkin jos elämässä sattuu olemaan muitakin kiireitä, kuten usein tuppaa olemaan. Tänä vuonna retkeily on tällaisten kiireiden vuoksi jäänyt aiempia vuosia pienempään rooliin elämässäni ja se harmittaa eniten, jos nyt tässä vaiheessa jo luodaan katsausta kuluneeseen vuoteen.

Ei niin huonoa, ettei jotain hyvääkin, nimittäin tästedes julkaisen osan blogiteksteistäni myös Retkipaikassa, kuten osa on ehkä saattanut jo huomatakin viimeisimmän vaellusraportin ensimmäisen osan siellä julkaistuani. Julkaisen silti täällä samat tarinat, mutta niiden ohella enemmän kuvia ja paremmalla kuvanlaadulla. Vaellusraporttieni pituuden vuoksi julkaisen ne Retkipaikassa osissa. Kantaaottavimmat ja muutoin enemmän Retkipaikan funktion ohi menevät kirjoitukseni julkaisen jatkossakin pelkästään täällä.

That's me!

Viimeisen parin viikon aikana olen löytänyt itseni lähes päivittäin jälleen piirtelemässä kartoille reittisuunnitelmia ensi vuoden vaellusta varten. Muutama kohdevaihtoehto jo on, mutta niiden välillä varmasti vatvotaan vielä useampaan otteeseen. Mukana vaihtoehdoissa on kolme itselleni uutta erämaakohdetta, sekä yksi erämaakohde, jossa on tullut jo käytyä, mutta jonka kanssa revanssi on vain ajan kysymys.

Tulevaa reissuani silmällä pitäen ajattelin ostaa itselleni joululahjaksi uudet vaelluskengät, jotka olisi pitänyt jo ostaa ennen edellistä vaellusta. Talvi - ja ennen kaikkea vuodenvaihde - on loistavaa aikaa tehdä retkeilyvälinehankintoja tulevaa kesää varten, jolloin monista kaupoista saa tuotteita kuluttajan kannalta parempaan hintaan ja eritoten silloin, jos kyseisestä tuotteesta tulee valmistajalta tuoreempaa mallistoa vuoden alussa markkinoille.

Tarkkailkaa siis retkeilyvälineiden hintoja ja ostakaa itsellenne joululahjaksi jotakin, mitä tarvitsette. Kun sen ostaa lahjaksi (vaikkakin itselleen), niin se rahanmenokaan ei aiheuta niin herkästi syyllisyydentunnetta, koska lahjaksi ostaminenhan on aivan eri juttu! Sehän on vain joulumieltä!

Näihin sanoihin ja tunnelmiin siis. Törmäillään virtuaalisesti täällä omassa blogissani, sekä Retkipaikassa ja toivon mukaan retkillä luonnonhelmassakin. Hyvää joulunodotusta satavuotiaan Suomen retkeilijöille!